Kello 7.42 Kourulassa

Nosturin jarruvaijeri katkesi kesken aamuruuhkaa, ja teräspalkki putosi sillan eteläpäähän juuri sillä hetkellä, kun kaksi työmatkalaista oli pyörähtämässä työmaan viereen – toinen heistä oli 34-vuotias hitsari Mikko Rautio Lappeenrannan Kourulasta, joka oli matkalla Kymenlaakson sähköasennuksen työmaalle samalla reitillä kuin tuhat muuta ihmistä joka aamu.

Palkki osui Rautiota vasempaan jalkaan. Hänet vietiin Etelä-Karjalan keskussairaalaan, jossa hänet leikattiin samana päivänä, ja sillan molemmat kaistat suljettiin välittömästi. Liikenne ohjattiin Kuusimäentien ja Valtakadun kautta, mikä venytti työmatkoja jopa 22 minuutilla. Lappeenrannan kaupungin liikennesuunnittelija Petri Hakanen arvioi tuolloin, että 4 300 ajoneuvoa päivässä joutui etsimään uuden reitin. Ruuhka ei ollut vain tilapäinen harmi, sillä sama kiertotie kuormitti Kuusimäentien koulujen aamuliikennettä ja Kourulan yritysalueen kuljetuksia yhtä aikaa. Kourulan sillan onnettomuus ei ollut sattuma, jonka jälkeen kaikki palaisi ennalleen.

Sillan alle jäi mies.

Neljä viikkoa, jotka muuttivat työmatkan

Kun silta avattiin uudelleen 2. huhtikuuta, se avattiin eri tavalla kuin se oli suljettu: eteläinen kaista varattiin kevyelle liikenteelle ja pohjoinen autoille, mikä hidasti henkilöautoja mutta nopeutti pyöräilyä, ja vaikka ratkaisu oli aluksi määräaikainen, kaupunginhallitus päätti 14. kesäkuuta äänin 8–5, että järjestely jää pysyväksi.

Rautio palasi töihin 11. toukokuuta. Hän kävelee edelleen hieman ontuen ja käyttää kyynärsauvaa pitkillä matkoilla. Hitsauspisteellä hän seisoo kuusi tuntia päivässä. Hänen työnantajansa Kymenlaakson sähköasennus maksoi hänelle täyden palkan sairausajalta, ja työterveyshuolto järjesti fysioterapian Lappeenrannan keskustassa sijaitsevassa Kimpisen liikuntakeskuksessa. "En syytä ketään yksittäistä ihmistä", Rautio sanoo nyt, mutta hän lisää, ettei pelkistä aikatauluista ole enää varaa puhua sen jälkeen, kun teräspalkki on tullut alas.

Onnettomuus ei kuitenkaan muuttanut vain yhtä miestä. Kourulan koulun rehtori Sirpa Lehtonen kertoi, että koulun aamuinen saattoliikenne ruuhkautui kuuden viikon ajan niin pahoin, että vanhemmat alkoivat jättää autoja Kauppakadun varteen ja kävellä loppumatkan, ja koulu laski, että poissaoloja kertyi tuona aikana 63 enemmän kuin edellisvuonna vastaavana jaksona.

Aamut olivat sekaisin.

Tarkastukset, joita ei ennen tehty

Etelä-Karjalan työsuojelupiiri aloitti onnettomuuden jälkeen tarkastukset kaikilla maakunnan suurilla rakennustyömailla, joilla käytetään nostureita, ja elokuun loppuun mennessä tarkastuksia oli tehty 37, joista 11 johti huomautukseen tai määräykseen – yleisin puute oli vaijereiden määräaikaistarkastusten puutteellinen kirjaaminen, sama asia, joka nousi esiin Kourulan tapauksessa.

Työsuojelupiirin ylitarkastaja Anne-Mari Kosonen sanoo, että muutos on ollut näkyvä mutta ei vielä riittävä. "Paperilla lähes kaikki ovat kunnossa. Käytännössä tarkastusmerkinnät tehdään usein kiireessä ja jälkikäteen", hän sanoo. Hänen mukaansa piiri aikoo jatkaa painotettuja tarkastuksia ainakin vuoden 2027 loppuun, ja seuraava kierros kohdistuu erityisesti satamanostureihin.

Kaupungin tekninen toimi puolestaan tilasi ulkopuolisen selvityksen Kourulan sillan ja kahden muun vanhan sillan kunnosta. Selvitys valmistui heinäkuussa, ja siinä todettiin, että Vuoksenniskantien sillan kaiteet vaativat uusimisen viimeistään vuonna 2028. Kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa. Rahoista ei ole vielä päätetty.

Kaiteet eivät kestä ikuisesti.

Kaupungin talous ei jousta nopeasti

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto käsitteli elokuun kokouksessaan lisätalousarviota, jossa sillan korjaukseen ja liikennejärjestelyihin varattiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa, ja summa on suurempi kuin alkuperäinen 1,1 miljoonan euron arvio, koska kevyen liikenteen kaistan rakentaminen ja valaistuksen uusiminen tulivat mukaan vasta myöhemmin; kaupunginjohtaja Kimmo Jarva myönsi kokouksessa, että ylitys kiristää ensi vuoden investointiohjelmaa.

Kourulan yritysalueen yrittäjät ovat seuranneet tilannetta tarkasti. Alueella toimivan Kuljetus Miettinen Oy:n toimitusjohtaja Jari Miettinen kertoo, että kuuden viikon sulku maksoi hänelle noin 18 000 euroa ylimääräisiä polttoaine- ja aikakustannuksia. "Se ei kaada yritystä, mutta se näkyy tilinpäätöksessä", hän sanoo. Hän toivoo, että kaupunki kertoo jatkossa tiehankkeista nykyistä aikaisemmin, jotta kuljetukset voidaan suunnitella uudelleen.

Kaupungin liikennesuunnittelija Hakanen sanoo, että tiedottamista on jo parannettu. Kourulan tapauksen jälkeen kaupunki perusti tekstiviestipalvelun, johon voi tilata tiedotteita isoista liikennekatkoista. Palveluun on elokuun loppuun mennessä liittynyt 2 140 ihmistä. Määrä on Hakkasen mukaan hyvä alku mutta kaukana kaikista, jotka siltaa päivittäin käyttävät.

Viesti tavoittaa harvat.

Mitä Kourulassa tapahtuu seuraavaksi

Syyskuun alussa Kourulan sillan eteläpäähän asennetaan nopeusnäyttö, joka mittaa sekä autojen että polkupyörien vauhtia, ja kaupunki seuraa sen lukemia kolmen kuukauden ajan ja päättää sen jälkeen, tarvitaanko korotettua suojatietä; hankkeen kustannusarvio on 85 000 euroa.

Rautio käy edelleen fysioterapiassa joka toinen viikko. Hän sanoo palaavansa täysipäiväisesti hitsaustöihin ensi keväänä, jos jalka kestää. Hän on myös alkanut puhua työmaiden turvallisuudesta nuoremmille kollegoilleen – ei luennoimalla vaan kertomalla, mitä helmikuun 19. päivänä tapahtui.

Kourulan silta seisoo taas. Sen alla virtaa sama vesi kuin ennenkin, mutta sen päällä kulkee nyt erilainen kaupunki: hitaampi autoille, nopeampi pyörille ja tarkempi niille, jotka kirjaavat vaijerien tarkastukset.