Miksi lehti syntyi
Karjalaisen ensimmäinen juttu julkaistiin 12. marraskuuta 2009 kello 6.41, ja sen aiheena oli Kauppakadun varrella tyhjilleen jäänyt entinen kenkäkauppa sekä se, ettei kukaan kaupungissa tuntunut tietävän, mitä tilalle tulisi. Sen kirjoitti kaksi toimittajaa, jotka olivat irtisanoutuneet edellisestä työpaikastaan kahdeksan päivää aiemmin.
Perustajien mukaan syy oli yksinkertainen. Lappeenrannan seudulla oli tuolloin noin 34 000 työpaikkaa, ja niistä joka kolmas oli tavalla tai toisella kiinni metsäteollisuudessa, satamassa tai rajan yli käytävässä kaupassa, mutta silti paikallisuutinen kertoi lähes aina lautakuntien päätöksistä, ei siitä, mitä tehtaalla tai terminaalissa tapahtui.
Ensimmäisenä vuonna toimitus oli Lappeenrannan keskustassa Kirkkokadun varrella, kahden huoneen ja keittokomeron toimistossa, ja palkkaa maksettiin, kun rahaa oli.
Toinen perustajista, päätoimittaja **Riikka Lehtovaara**, muistelee, että ensimmäiset kuukaudet tehtiin kuutta juttua viikossa. Lehteä tehtiin aluksi kahden ihmisen voimin, ja molemmat tekivät sekä juttuja että myyntiä. Nimeksi valittiin Karjalainen, koska Karjala-lehden jälkeen sen ajateltiin olevan vapaa ja koska se kertoi suoraan, mistä lehti kirjoittaa.
Mitä Karjalainen tekee
Karjalainen seuraa sitä, mikä pitää Etelä-Karjalan pyörimässä. Se tarkoittaa Lappeenrannan satamaa, jossa käsitellään vuosittain noin 1,9 miljoonaa tonnia tavaraa, sekä Kaukaan tehtaita ja niiden alihankkijoita, kuten Rautjärvellä ja Luumäellä toimivia konepajoja, joissa tehdään kunnossapitoa ja hitsaustöitä.
Se tarkoittaa myös Lappeenrannan–Luumäen rataosuutta, jossa tavaraliikenne on kasvanut vuodesta 2015 lähtien noin 12 prosenttia vuodessa. Ratatöistä päätettäessä kerrotaan hinta ja työpaikat.
Toimituksessa on tällä hetkellä kuusi vakituista työntekijää ja 14 avustajaa. Yksi avustajista ajaa rekkaa Ylämaalla ja kirjoittaa kuljetusalan juttuja sen mitä ajoiltaan ehtii. Avustajat asuvat Imatralla, Lemillä, Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Mikkelissä, ja heiltä tulee noin kolmannes lehden jutuista.
Juttuja ei tehdä työryhmässä, jossa jokainen saa sanoa mielipiteensä. Juttuja tehdään niin, että toimittaja soittaa sille, jota asia koskee, ja kirjoittaa sen, mitä tämä sanoo, ja jos luku on epäselvä, sitä ei julkaista.
Karjalainen ei ole puolueeton siinä mielessä, etteikö se ottaisi kantaa. Se ottaa kantaa siihen, rakennetaanko Lappeenrantaan uusi koulu vai ei, ja se ottaa kantaa siihen, saako Lappeenrannan seudun joukkoliikenne lisää rahaa, mutta se ei ota kantaa puolueiden välisiin kiistoihin, joilla ei ole tekemistä työn ja toimeentulon kanssa.
Mitä lehti ei tee
Karjalainen ei julkaise juttuja, jotka perustuvat vain yhden ihmisen muistikuvaan ilman, että asia on tarkistettu jostain muualta. Se ei julkaise juttuja, jotka on kirjoitettu sen takia, että joku maksaa niistä, eikä se julkaise yritysten tiedotteita sellaisenaan.
Lehti ei myöskään osallistu kaupungin tai maakuntaliiton viestintähankkeisiin, eikä se ota vastaan matkoja, illallisia eikä lippuja, joita se ei itse maksa, ja tämä on kirjattu vuoden 2011 ohjesääntöön, joka on edelleen voimassa ja jonka päätoimittaja allekirjoittaa vuosittain.
Nimettömiä lähteitä käytetään vain poikkeustapauksissa. Sellainen oli keväällä 2018, kun Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen virkamies kertoi, että Kauppakadun peruskorjaus viivästyy vuodella, mutta ei halunnut nimeään julkisuuteen, ja juttu julkaistiin, koska tiedon pystyi vahvistamaan kahdesta muusta lähteestä.
Otsikot eivät lupaa enempää kuin juttu antaa.
Keitä me olemme
Päätoimittaja Riikka Lehtovaara on kotoisin Joutsenosta ja on tehnyt toimittajan töitä vuodesta 1998. Hän on aiemmin kirjoittanut muun muassa Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokouksista ja Etelä-Karjalan kauppakamarin selvityksistä, ja hän vastaa siitä, että jokainen luku tarkistetaan ennen julkaisua.
Toimitussihteeri **Jukka-Pekka Rautio** on entinen VR:n aikataulusuunnittelija. Hän osaa siksi lukea rautateiden tilastoja.
Toimittaja **Sanna Kivimäki** seuraa työmarkkinoita ja työllisyyslukuja, ja hän on kirjoittanut muun muassa siitä, miten Lappeenrannan seudun työttömyysaste on noussut vuoden 2022 lopun 9,1 prosentista vuoden 2024 lopun 11,4 prosenttiin. Toimittaja **Mikko Härkönen** seuraa teollisuutta ja energiaa, ja hän on tehnyt juttuja Kaukaan tehtaiden investoinneista sekä siitä, mitä Lappeenrannan kaukolämmön siirtyminen biopolttoaineisiin tarkoittaa kotitalouksille. Avustaja **Tuomas Peltonen** kirjoittaa kuljetus- ja logistiikka-alasta, ja hän ajaa itse rekkaa ja tuntee Lappeenrannan sataman terminaalit paremmin kuin useimmat toimittajat.
Lehden kustantaja on Karjalainen Media Oy, joka on ollut vuodesta 2014 lähtien kokonaan toimituksen omistuksessa, ja omistajia on tällä hetkellä yhdeksän, joista kuusi työskentelee lehdessä.
Miten lehteä tehdään
Juttuja ei ole pakko tehdä nopeasti. Karjalainen julkaisee noin 25 juttua viikossa, ja toimittajalla on keskimäärin kolme päivää aikaa tehdä yksi juttu, mikä on enemmän kuin useimmissa maakuntalehdissä, ja se näkyy siinä, että taustatyöhön käytetään aikaa enemmän kuin kiireessä ehdittäisiin.
Tekoälyä ei käytetä juttujen kirjoittamiseen. Sitä käytetään ainoastaan siihen, että pitkistä tilastoista saadaan poimittua luvut, jotka toimittaja tarkistaa itse, ja tämä linjaus tehtiin syyskuussa 2023.
Lukijoilta tulee viikossa noin 40 vihjettä. Niistä noin joka kymmenes johtaa juttuun, ja vihjeet voi lähettää osoitteeseen [email protected] tai soittaa numeroon 040 123 4567.
Karjalainen ei ole kasvanut suureksi, eikä sen ole tarkoituskaan, sillä se on lehti, joka kertoo, mitä Lappeenrannassa ja sen ympäristössä tapahtuu työlle, teollisuudelle ja ihmisille, jotka niiden varassa elävät.